Vélo Vie
Nykyään keskustellaan yhä enemmän siitä, miksi harjoitusohjelmia ei voisi teettää pelkästään tekoälyllä ilman, että tarvitsee maksaa valmentajalle. Aihe on kiinnostava ja täysin aiheellinen.
Olen käynyt tästä teemasta useita keskusteluja omien valmennettavieni kanssa, erityisesti harjoitteluun ja palautumiseen liittyen. Keskustelemme säännöllisesti, sillä omasta mielestäni vuorovaikutus kuuluu olennaisena osana hyvään valmentamiseen. Rohkaisen jokaista kuuntelemaan myös omia tuntemuksiaan ja luottamaan niihin. Harjoitusohjelmia muokataan tarvittaessa, kokonaisuutta seurataan mittareiden avulla ja päätöksiä tehdään niiden perusteella.
Yhtä tärkeänä pidän kuitenkin urheilijan omaa kokemusta. Mittarit eivät aina tunnista henkisesti raskasta työpäivää, stressiä tai arjen kuormitusta. Vaikka huonosti nukutun yön ne usein kyllä näyttävät. Toisinaan taas treenaamisen kannalta voi olla perusteltua tehdä harjoitus, vaikka mittari suosittelisi lepopäivää. Valmentajana olen myös ulkopuolinen katse ja korva, joka tarkastelee harjoittelua kokonaisuutena: etäältä mutta rinnalla.
Moni kokee henkisesti helpottavana sen, että päätös levosta tai siitä milloin on aika kiristää ruuvia tulee valmentajalta. Nykymaailmassa, jossa laitteet, sovellukset ja algoritmit ohjaavat tekemistämme jatkuvasti, inhimillinen keskustelu tuntuu usein jopa entistä tärkeämmältä. Olisikin mielenkiintoista nähdä tutkimusta siitä, kuinka suuri merkitys urheilijan henkiseen kapasiteettiin ja jaksamiseen on sillä, että ajatuksia ja tuntemuksia vaihdetaan valmentajan kanssa.
Ihanaa päivänjatkoa kaikille!
Tiina
